29.1.2010

Järkeä työurien pidentämiskeskusteluun

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua, miten työuria saataisiin pidennettyä. Forssan lehden sunnuntai numerossa 24.1 oli aiheesta mielenkiintoinen juttu, joka sai minutkin pohtimaan tätä asiaa raskasta ruumiillista työtä tekevän työntekijän näkökulmasta. Parhaillaan istuu kaksikin komiteaa, jotka miettivät näitä asioita ja valmiita ratkaisumalleja pitäisi olla valmiina tammikuun lopussa. Valtiovallan tavoitteenahan on eläkeiän nosto asteettain 65 vuoteen ja työurien pidentäminen keskimäärin kolmella vuodella.
Näiden kahden komitean työskentelystä on kuulunut sen verran, että suuria erimielisyyksiä löytyy mm. miten työhyvinvointia parannetaan ja EK:n vaatimat työttömyysturvan lisäpäivien ja osaaikaeläkkeen poistot. Hyvä kysymys on, että miten näiden poistolla lisätään työssä pysymistä. Jotenkin tulee mieleen, ettei näissä komiteoissa oikein asiantuntemus riitä. Miten voi raskasta ruumiillista työtä ikänsä tehnyt teollisuuden työntekijä jatkaa vielä työuraansa, kun sen selkä, kädet ja polvet on loppuunkäytetyt jo alle 60-vuotiaana. Kannattaisi myös pohtia mistä johtuu, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään jo vähän yli 52-vuotiaana. Suurimpana syynä on psyykkiset ongelmat. Josta voidaan vetää se johtopäätös ettei nykyiset työpaikat ole sellaisia, missä ihminen pystyy olemaan nykyistä pidempään. Tämä pitäisi jo pikku hiljaa EK:kin puolelta tajuta, että jos halutaan ihmisten viihtyvän työssä pidempään, niin uusia keinoja pitäisi miettiä. EK:n kanta vain on ollut, ettei nämä keinot saisi maksaa mitään. On se vaan merkillistä, että se joka sitä työvoimaa tarvitsee, ei olisi valmis maksamaan siitä mitään. Kenen se sitten pitäisi maksaa. Ei ainakaan veronmaksajien.

Muutenkin tämä työurien pidentäminen tuntuu oudolta, kun Eläketurvakeskuksen tuoreessa tutkimuksessa todettiin suomalaisten tekevän ihan eurooppalaista keskitasoa olevia työuria. Samaan aikaan ollaan suhteellisen hiljaa, kun Suomessa on nuorisotyöttömyys suorastaan räjähtänyt käsiin ja siitä ei puhu juuri kukaan. Tälle ongelmalle voisi perustaa useammankin komitean sen yhden sijaan mikä näitä asioita nyt miettii.
Hallituksen muutaman kymmenen miljoonan euron lisäbudjetilla ei tätä ongelmaa poisteta. Onko päättäjiltä unohtunut, että nuoret on tulevaisuuden veronmaksajia ja jos he eivät kohtuuajassa pääse työelämään kiinni, niin he syrjäytyvät lopullisesti yhteiskunnasta.Ja se vasta kalliiksi tulee.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen ja Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio kirjoittivat viime viikolla Helsingin Sanomissa mielenkiintoisia avauksia työurien pidentämisen suhteen. Esillä oli mm. nelipäiväinen työviikon käyttöönotto, jonka EK:n edustaja tyrmäsi välittömästi. Jotain tämän tyylisiä ratkaisuja pitää vain miettiä, jos halutaan työuria pidentää.
Tämä nelipäiväinen työviikkohan voisi alkaa esim. vasta, kun työntekijä täyttää 55 vuotta. Eläkkeellepääsyn rajat pitäisi katsoa työn raskauden mukaan. Olisi esim. kolme eri eläkkeelle pääsyn ikärajaa työn fyysisyyden mukaan. Kaikenlaiset kuntoutumismuodot pitäisi myös ottaa ohjelmaan, jos meinataan työuria pidentää. Kaikki vain näyttää kaatuvan siihen ettei EK olisi valmis maksamaan näistä mitään.
Ilkka Joenpalolla oli hyvä pakina samasta aiheesta (FL 28.1) lehdessä. Olen Ilkan kanssa täysin samaa mieltä, että nyt pitäisi panna jäitä hattuun tässä eläkekeskustelussa ja hallituksen tulisi täydellä tarmolla ja panostuksella keskittyä tämän nuorisotyöttömyyden hoitoon. Pelkäänpä vain, ettei näin tule tapahtumaan.

Pertti Sipilä
Pääluottamusmies



Suunnittelusta

Juhlakentänkadun ja Puutarhakadun risteys suunnitteille Forssassa (FL 12.1.) Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään, toteaa vanha sanaparsi! Näin kuitenkin kävi itselleni, kun luin otsikon.
On turha toistaa, mitä tuli aikoinaan sanotuksi koko kaavoituksen sopivuudesta alueelle, tonttikoosta ja rakennusmääräyksistä. Niille ei voi enää mitään. Virheet on tehty ja seuraukset näkyvät.

Alueelle tulevasta liikenteestä oli eräässä keskustelutilaisuudessa aikoinaan kaksi vaihtoehtosuuntaa, joista toinen on nyt poissa kuvioista. Kun asiasta keskusteltiin, todettiin kaupungin taholta suunnilleen, että eiköhän se jotenkin järjesty! Se on järjestynyt jo vuosia. Asia jäi silloin - lehtitiedon mukaan - siitä syystä, että tuli runsaasti kannanottoja. Tässä kaupungissa on kyllä viety jääräpäisestikin eteenpäin suunnitelmia, joita jopa tuhannet asukkaat ovat vastustaneet!

Asiaa on kyllä yritetty havaintoni mukaan myöhemmin jotenkin hoitaa. ''Törmäsin'' joitakin vuosia sitten asiointimatkallani porukkaan, joka ''taivasteli'' kyseisellä paikalla. Uteliaisuuttani tiedustelin syytä moiseen. Selvisi, että joku ulkopaikkakuntalainen oli tehnyt suunnitelman asian ratkaisemiseksi.
Kun kuulin millainen se oli, tuli mieleeni joitakin suunnitelmia, joista muuan vanha luottamushenkilö lausui: Tommosen mää piirtäsin lupiaskin kanteen! Sitä luokkaa oli mielestäni esitys!
Jos suunnitelma toteutetaan, kuten lehdessä mainitaan niin, että liikenneturvallisuus, riittävät pysäköintitilat ja puiston vanhan puuston huomioon ottaminen saadaan yhdistetyksi, niin vaihtoehtoja on mielestäni tasan yksi. Sen vaihtoehdon olen valmis näyttämään paikan päällä tarvittaessa ilmaiseksi! Ulkopuolisia konsultteja ei tarvita!
Lopuksi suurkiitokset maanantaina Rantalanmäessä ''karhunneelle'' kadunkunnostajalle. Teit todella hienon työn alueen asukkaille!

Pentti Kaunisto